Pyörähdin Tampereella, ja tullessani töistä - huolimatta ennakkoon nautitusta näkkileipätäytteestä - jouduin nielaisemaan kaksi kertaa, kun matkalehteä ostaessani olivat laittaneet hedelmäturkkarit kassalle. Välttääkseni kiusauksen myös tarjoilukärryn tullessa ostin päivälliseksi junaan mukaan sushia. Se toimi, ja kärrystä tuli ostettua vain kahvi. Paluumatkalla ostin jo kioskista mennessä mukaan ruisleivän ja vissyn.
Mieleeni tuli, että karkin syönti on asia, jonka liitän nimenomaan yksinoloon. Niihin parhaisiin rauhallisiin yksinäisiin hetkiin, jolloin ei tarvitse tehdä mitään. Kuten juuri junamatkoihin, jotka ovat tunnetusti ihmisen parasta aikaa. Tätä pitääkin pohtia syvällisemmin vuoden mittaan. Tällä hetkellä nautitaan vain suhteellisen mukavasti sujuneesta ensimmäisestä viikosta. 359 päivää jäljellä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti